Ensimmäinen lähijakso osa 2

Perjantaina jatkoimme ilmaisukäytöksen kouluttamista siitä, mihin edellisenä päivänä jäimme. Meillä kriteerinä oli rullan nosto maasta. Pimu lähti tarjoamaan nostoa melko hyvin, mutta itse en ollut käsittänyt palkan suuntaa ihan oikein. Tiesin, että palkka tulee sieltä mihin toivoo koiran haketuvan. Eli palkkasin koiran hyvin lähetä rullaa. Ajatus oli siis oikea, mutta korkeus väärä. Jos toivon nostoa, niin palkkaan rullan päältä, mutta nami on ylhäällä. Tämän valaistumisen jälkeen käytös alkoikin parantua ja ohjaaja oppi taas uutta.

Koska edellinen harjoitus sujui hyvin, oli aika nostaa taas vaatimustasoa. Nyt rulla laitettiin pantaan kiinni, tosin aluksi vain yhdestä päästä. Tämä ei sitten sujunutkaan niin kuin oli tarkoitus. Koko harjoitus oli suoraan sanottuna melko katastrofaalinen, mutta sitäkin opettavaisempi. Mielentila harjoitukseen oli aivan liian korkea. Pimu kiihtyi ulkona olevista hevosenluista ja vielä kirsikkana kakun päälle eräs koira ärähti autosta, kun kuljimme ohi ja Pimu sanoi tähän vastalauseensa.

Treenitilaan mentäessä koira oli melkoisen kiihkeänä ja koska rauhoittuminen ei ole vielä tarpeeksi vahva käytös, ei virettä saatu järkevälle tasolle. Tässä vaiheessa olisi tietysti pitänyt tajuta, että treenin vaikeuttaminen ei ole järkevää, mutta minkäs teet. Paras oppi tietenkin saadaan sieltä kantapään kautta kierrätettynä.

Kutsuin Pimun matolta töihin, pyysin istumaan ja kiinnitin pannan, jossa rulla roikkui. Koira ei kierroksiltaan tajunnut rullaa yhtään, vaan tarjosi haukkumista ym. Tommyn ohjeesta palautin koiran matolle ja otin rullan irti. Palasimme aikaisempaan harjoitteluun, eli rulla jätettiin maahan ja palkattiin nostosta. Tätä Pimu lähti tarjoamaan ihan hyvin, mutta melkoista sättäämistä koko harjoitus oli. Itse en myöskään hermostumiseltani malttanut odottaa kunnolla, vaan naksautin melko pian noston jälkeen Olisi vaan pitänyt uskaltaa odottaa kauemmin, eikä pelätä rullan pudottamista.

Kuva: Keijo Kodis

Treenin jälkeen keskustelimme tulevan etäjakson kotiläksyistä. Saimme ohjeeksi jatkaa ilmaisun kouluttamista plus bonuksena opettaa vielä toinen ilmaisukäytös "odottamaan varastoon". Itse ajattelin ottaa toiseksi käytökseksi kumartumisen leikkiinkutsuun. Ideana tässä on, että opimme kouluttamista mahdollisimman hyvin ja pääsemme treenaamaan sheippaamista.

Muita etäjakson läksyjä oli blogin perustaminen, joka minulla oli jo tehtynä. Blogin lisäksi meidän tulee kuvata kaikki harjoitukset videolle ja julkaista joka sunnuntai vähintään yksi treeni suljatussa FB-ryhmässä. Omien videoiden lisäksi tulee etsiä video, jossa koulutetaan koiralle rauhoittuminen operantisti.

Päivän päätteeksi siivosimme treenitilat ja olimme valmiita kotimatkalle. Meillä kotimatka sai vielä viimemetreillä jännittävän lisän, kun peura hyppäsi tielle ja autolla oli vauhtia 70km/h. Onneksi pääsimme säikähdyksellä, vaikka törmäys oli senteistä kiinni.