Kolmas lähijakso osa 2

Seuraavana päivänä jatkettiin harjoituksia, jotka eivät kuitenkaan erottelun suhteen sujuneet meillä hyvin. Valeraskaus teki tehtävänsä ja koira tuntui olevan melkoisen pihalla. Välillä ihan hienosti tuli useita perättäisiä toistoja oikealle purkille, mutta sitten taas pakka levähti käsiin ja koira sortui arvailemaan purkkeja.

Vaikka treenien suhteen ei mitään ihan kummallista tapahtunutkaan koiran osalta, niin tarkkasilmäiset treenikamut bongasivat käytöksestäni erään asian. Olen yrittänyt kiinnittää huomiota itseeni ja siihen miten toimin erottelun aikana. Vaan eräs asia jäi itseltäni huomaamatta. Jos koira on väärällä purkilla, niin liikun. En sen enempää, kuin vaihdan painoa jalalla, mutta kyllähän Pimu sen huomaa. Tästä viisastuneena seuraavat treenit sujuivat hieman rautakankimaisesti, kun yritin tosissani keskittyä omaan kehoon. Pimu muutenkin työskentelee mieluiten minulle, vaikka purkki pitäisi olla se ykkösasia, joten myös siksi asia on hyvin tärkeä. Kun homma taas alkaa sujumaan, niin alan tottumaan koiraa siihen, että se tekee työtä, vaikka liikkuisin itse kokoajan. Ohjaajan kun kuuluisi hajutyöskentelyssä olla melkoisen olematon koiran mielessä.

Kuva: Keijo Kodis

Teoriatunnilla kävimme läpi ärsykekontrollia, sillä se olisi seuraavan etäjakson tehtävä ja meidän pitäisi tehdä harjoitus koiran kanssa. Treeniparini tosin pääsi jo kokeilemaan sitä käytännössä, sillä heidän erottelunsa sujui hienosti ja me muut saimme samalla hyvän demon liittyen aiheeseen. Lyhykäisyydessään ärsykekontrolli tarkoittaa erottelussa sitä, että koira ilmaisee vain oikean hajun ja mikäli sitä ei ole, niin ilmaisua ei tule.

Yleisellä tasolla ärsykekontrolli (stimulus control) määritellään seuraavasti:

- Toiminta tapahtuu esitettäessä vihje

- Toimintaa ei tapahdu, jos vihjettä ei esitetä

- Toiminta ei tapahdu, kun esitetään aiemmin opittu vihje

- Toimintaa ei tapahdu, kun esitetään tuntematon vihje

Ärsykekontrollia testattessa koiran annetaan ilmaista kuuma muutaman kerran ja sen jälkeen palkkauksen aikana kuuma purkki poistetaan ja katsotaan mitä koira tekee. Tässä vaiheessa ilmaisuja saattaa tulla, mutta ne jätetään huomiotta. Sitten kun koira lopettaa ilmaisemisen, lähtee pois tms, niin oikea purkki lisätään radalle ja koira palkataan sen ilmaisemisesta. Purkin lisäämisen ajankohta on tärkeä, sillä se luonnollisesti toimii palkkiona. Samaa tekniikkaa voi hyödyntää myös myöhemmin, jos joku haju osoittautuu koiralle vaikeaksi häiriöksi etsintätehtävässä. Tämän harjoituksen avulla koira oppii, että vain kuuma on se kannattava asia. Ärsykekontrollia ei kuitenkaan tehdä mitenkään säännönmukaisesti, vaan se on enemmänkin testi.

Kuva: Keijo Kodis

 Pääsimme myös viimein testaamaan Manners Minder palkkausautomaattia. Laite toimii kaukosäätimellä ja napista painaessa laite antaa äänimerkin sekä namin. Minderin avulla koiran työskentelyä saadaan suunnattua pois ohjaajasta päin, sillä ohjaajan rooli on pelkkää napin painamista. Harmillisesti tähän malliin käy vain kuivat namit, joten Pimu ei kokenut hommaa kovin mielekkäänä. Alkuun vaan "naksautin" ja laite antoi namin. Kun Pimu tajusi juonen, niin otin mukaan kosketuskepin ja pelailimme hetken. Melkoisen äänekäs laite on kyseessä, joten hieman herkemmät koirat kannattaa tutustuttaa varovaisesti. Pimu ei laitetta mitenkään arkaillut, mutta piippaus oli todella erilainen naksuun verrattuna, joten hetken koira joutui asiaa pohtimaan.

Kuva: Keijo Kodis

Vaikka itse koulutuksessa ei tällä kertaa mitään suurempia mullistuksia tullutkaan, niin hyvin antoisa lähijakso oli. Nyt vaan odotellaan koiran hormonihuurujen laskeutumista, että päästään taas hommiin kiinni. Tietenkin jatkamme kotona harjoituksia rutiinin ylläpitämiseksi, mutta en odota koiralta mitään ihmeitä, koska selkeästi ei ole ihan tällä planeetalla. :)

Kolmas lähijakso osa 1

Tiistaina 24.5 alkoi meidän kolmas lähijakso, jota olinkin jo kovasti odottanut. Yksin treenatessa on kuitenkin välillä hieman "orpo olo", kun joutuu pohtimaan vaikeita tilanteita yksin. Tietenkin se on hyvin opettavaista, mutta tietyissä tilanteissa taas joihinkin asioihin olisi hyvä päästä puuttumaan mahdollisimman nopeasti. Oma silmä ei kuitenkaan vielä kaikkea tajua ja sitten joku väärä asia saattaa saada turhaa vahvistamista. Näin itseasiassa kävi myös meille, mutta siitä lisää hieman pidemmällä.

Ensimmäinen koulutuspäivä aloitettiin keskustelemalla viimeisimmästä etäjaksosta, siihen liittyvistä kysymyksistä ja tietenkin pohdimme myös seuraavan treenin suunnitelmaa. Samalla myös kävi ilmi ensimmäinen etäjakson "mokailu".

Treeneissä noudatamme 80% sääntöä, eli kun onnistumisprosentti on vähintään se 80 kahdessa perättäisessä sessiossa, niin on aika muuttaa harjoitusta. No minä näppäränä tyttönä sitten toimin tämän mukaan ja jos kaksi ekaa sessiota sujui, niin muutin harjoitusta siihen viimeiseen sessioon. VÄÄRIN! Ei nyt mitään maata mullistavaa sinänsä, mutta silloin treenin vahvistetaulukot eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Ja nämä vahvistetaulukot ovat näin lievästi sanottuna meidän raamattu. :) Niitä seuraamalla pysytään jyvällä koiran koulutuksesta ja niistä saa tietoa, jos joku mättää. Mutta ei niistä taulukoista nyt sen enempää. Pointtina kuitenkin edelliseen, että kriteeri muuttuu treenin aikana ja varsinkin näin keltanokkana se ei ole suositeltavaa. Edistyneemmät voivat sitten jonkin verran kikkailla.

Treeneissä jatkoimme sitten siitä, mihin kotona viimeksi jäimme. Tämä aiheutti pientä jännitystä, sillä meillä oli vuorossa treenin muuttaminen, sillä viimeisin harjoitus kotona oli noudattanut tätä 80% sääntöä. Lähinnä itseäni hirvitti, että meneekö liian hankalaksi, kun nyt treenipaikka taas eri. Mutta ei se auttanut kuin rohkaista mielensä.

Kuva: Keijo Kodis

Radalla meillä oli kolme purkkia, joista yksi oli kuuma ja kahdessa muussa häiriöhaju (hanavesi ja koirankarvat). Ekassa sessiossa väärän ilmaisuja tuli enemmän kuin onnistuneita ja tässä taas paljastui meidän seuraava "moka". Kun naksautin Pimu pomppasi ylös ja tuli luokseni hakemaan palkkiota. Se ei ole hyvä asia, sillä koiran tulisi jäädä hajulle ja malttaa pysyä siinä. Nyt Pimu siis työskenteli enemmän minulle, kuin hajulle. Toki erottelun alussa vahvistetaan heti ilmaisun jälkeen, mutta siitä olisi pitänyt pyrkiä jo aikaisemmin eroon.

Seuraavissa sessiossa jätettiin naksu pois ja koiraa kehuttiin ilmaisusta ja kehumista jatkettiin samalla, kun mentiin luokse palkkaamaan. Seuraavassa kuvasarjassa uusi tapa kokeilussa ja hyvin toimi, Pimu malttoi pysyä maassa.

Kuva: Keijo Kodis

Kuva: Keijo Kodis

Kuva: Keijo Kodis

Ennen seuraavia treenejä kävimme läpi palkitsemisen teoriaa ja sitä miten se vaikuttaa. Palkitsemisessa ajoitus, suunta ja kriteeri ovat avainasemassa. Kaikkien pitäisi toimia, jotta homma sujuu. Tommy käytti esimerkkinä eräänlaista kaaviota, jossa oli peräkkäin neljä laatikkoa. Nämä laatikot edustivat koiran tekemisiä. Ensimmäinen laatikko oli se käytös, josta koira sai palkan. Viimeinen taas se, jonka aikana koira palkattiin. Keskimmäiset kaksi laatikkoa taas käytöksiä, jotka tapahtuivat naksun ja maksun välissä. Ideaalitilanteessa näitä muita käytöksiä ei tietysti naksun ja palkan välissä tapahdu, mutta tietenkään se ei aina ole niin. Hyvänä esimerkkinä tässä toimii tämä meidän ilmaisu, johon onneksi saatiin pienellä hienosäädöllä korjaus. Koira ilmaisee, NAKS, koira nousee ylös ja tulee hakemaan palkkaa ja ohjaan koiran namilla oikeaan asentoon.

Kuva: Keijo Kodis

Koska käytökset naksun ja palkan välissä tietenkin vahvistuvat, olen tahtomattani vahvistanut myös minuun päin suuntautuvaa liikettä, vaikka mielestäni vahvistin maahanmenoa naksulla sekä palkkauksen aikana. Ylläolevaa kuvaa katsoessa siis laatikot 2 ja 3 ovat turhia ja ne tulee saada pois. Asiaa kannattaa tarkastella Tommyn mukaan käänteisesti, eli pohtia mitä tekisit, jos haluaisit opettaa jonkun käytöksen koiralle, josta oikeasti haluat eroon. Silloin saat tietää mitä asioita tulisi vältellä.

Tässäpä ensimmäisen päivän tärkeimmät, vaikka itse erottelu ei ilmeisesti valeraskauden johdosta sujunut, niin ilmaisuun saatiin parannusta ja emännän päähän lisää tietoa.

Yhteenvetoa taas

Taas on paikallaan tehdä hieman yhteenvetoa eri koulutusvaiheiden vahvistemääristä, sillä ensiviikolla on vuorossa meidän kolmas lähijakso. Eli tässäpä taas meidän harjoittelua numeroina.

Ilmaisut:
-Rulla 218
-Kumartaminen 84

Yhteensä 302 ja tähän päälle yleistäminen.

Vihjeen liittäminen eli ilmaisun liittäminen hajuun: 102
(Tähän ei ole tietenkään ole laskettu mukaan erottelua, jossa hajulle tulee lisää vahvisteita.

Epäonnistumisia ja onnistumisia

Toisella lähijaksolla oli jatkaa treenejä siitä mihin viimeksi jäätiin. Sain vappuaattona kotiin hyrrän ja pääsimme aloittamaan erottelutreenit, jotka eivät sitten sujuneetkaan yhtään.

Ekassa harjoituksessa mukaan otettiin kuuman lisäksi tyhjä purkki. Tämä harjoitus oli ihan täysin epäonnistunut, koira tarjosi maahanmenoa, mutta purkkien haistelu ei kiinnostanut. Melkoinen epätoivo iski ohjaajalle ja jätimme harjoituksen kesken, koska homma ei toiminut. Sitten vaan avautumista meidän suljetussa faceryhmässä ja odottelemaan muiden kommentteja. Lopulta päädyin siihen, että jätetään hetkeksi toinen purkki pois ja helpotetaan harjoitusta.

Seuraava harjoitus sujuikin jo paremmin, intoa löytyi taas. Olin myös vaihtanut namit meidän extraherkkuun, raakaan sika-nautajauhelihaan. Otimme vielä yhden harjoituksen, jossa ekassa sessiossa vahvistin pelkkää ilmaisua ja koska se sujui, niin oli taas rohkaistava itsensä ja vaikeutettava treeniä. Toinen, tyhjä purkki kehiin ja taas kulki.

Ilo oli kuitenkin lyhytaikaista, sillä seuraava treeni meni taas penkin alle. Koira ei taaskaan tarjonnnut mitään ja epätoivo tuli taas mieleen kolkuttelemaan. Lopulta keksin syyn koiran flegmaattisuuteen. No ne namit tietty! En ollut muistanut sitä extrapalkkaa harjoitukseen ja se näkyi heti. Kotona ollessa vire on kuitenkin huomattavasti matalampi, kuin verrattuna siihen, että koira odottelee autossa harjoitustilaan pääsemistä.

Saimme onnistuneen treenin häiriöhajuna kraanavesi ja peräkkäiset treenit sujuivat mukavasti. Alkuun tuli vääriä ilmaisuja, mutta loppua kohden Pimun suoritus parani. Onnistumisprosentit tässä treenissä olivat 42,9%, 50% ja 100%.

Tänään aamulla sitten jatkoimme yhdistelmällä kuuma ja kraanavesi. Ensimmäinen sessio onnistui 100%, joten harjoitusta piti taas muuttaa. Lisäsin kolmanneksi hajuksi toisen koirani karvoja, mutta tämäkään ei onneksi saanut Pimua hämmästymään ja onnistumiset kahdessa vikassa olivat 100% ja 85,7%. Se taas tarkoittaa, että myös seuraavassa treenissä joudun tekemään muutoksia. Aika mahtava likka!