Etäjakson treenimäärät jäivät kaukolämpöveden osalta puhtaaseen nollaan. Pimulla alkoi taas valeraskaus vaikeiden oireiden kera ja koirasta ei ollut tekemään mitään. Onneksi saimme keväältä tutun lääkityksen ja Pimun olo normalisoitui.
Tämän tauon aikana talvi kuitenkin pääsi yllättämään meidät. Lunta satoi etelän suunnalle melkoisesti ja en nähnyt kovin mielekkääksi treenata, koska kuuma vesi olisi sulattanut koiralle silminnähtävän kohdan ja nenää ei olisi tarvittu.
Kokonaan emme kuitenkaan nenäjuttuja jättäneet, vaan eräiden sattumusten kautta päädyin ottamaan Pimulle harjoitushajuksi eucalyptuksen. Aloitimme siis treenit ihan alusta, joka toisaalta oli minulle itselleni hyvää kertausta koulutuksen vaiheista.
Onneksi harjoittelu uuden hajun avulla oli huomattavasti sujuvampaa ja pääsimme melkoisen nopeasti erotteluun. Myöskin tämän hajun kanssa oli nähtävissä kaukolämpövedestä tuttua arpomista ja ehdin jo pelätä, että tuleeko tästäkin yhtä pitkä tie. Huoli oli onneksi kuitenkin turha ja ongelma katosi melko nopeasti ja treenit alkoivat sujua.
Juuri ennen seuraavaa lähijaksoa pääsimme jo testailemaan ärsykekontrollia, joten ihan hyvällä mallilla ollaan. Lisäksi tämän hajun avulla pääsemme paremmin harjoittelemaan sisäetsintää, sillä piilojen tekeminen ei ole niin monimutkaista veteen verrattana. Luteet ovat meillä edelleen se ykkössuunnitelma, mutta niitä odotellessa tämä on ihan hyvää harjoitusta. Lisäksi jatkamme veden parissa, sillä suureksi harmiksi lumi on taas vaihtunut vesisateeseen.
Viimeinen lähijakso olisi enää jäljellä ja samalla tulee nähtyä, että onko kaukolämpövesi edelleen koiralla muistissa. :)
