Ensimmäinen lähijakso osa 1

Maanantaina starttasi meidän ensimmäinen lähijakso. Ensimmäiset kaksi päivää kuluivat kouluun tutustumiseen ja treenirutiineiden teoriaan. Lisäksi saimme atk-opetusta blogin perustamiseen ja somen käyttöön koulutukseen liittyen. Itse pääsinkin tässä melko helpolla, kun olin blogin jo ehtinyt aloittaa.

Keskiviikkona viimein pääsimme tositoimiin koirien kanssa ja aloimme harjoittelemaan treenirutiinia käytännössä. Koska tavoitteena on keskittyneesti toimiva työkoira, niin jo harjoituksen aloittamisen tulee olla hallittua. Harjoitus alkaa jo siitä, kuin koira otetaan ulos autosta. Sieltä tullaan vasta luvan kanssa ulos ja myös treenitilaan, "hajulabraan" tullaan hallitusti. Ihan perusjuttuja siis, mutta näistä muodostuu koiralle tärkeä rutiini, joka virittää "työmoodiin".

Kuva: Keijo Kodis

Kuva: Keijo Kodis

Ensimmäisellä kierroksella rauhoittuminen labran matolle oli Pimulle vaikeaa, vaikka olemmekin tätä jo ehtineet harjoitella kotona. Namit otettiin avuksi ja siitä olikin paljon apua. Seuraavilla kahdella kerralla rauhoittuminen sujui oikein hyvin ja nameja ei tarvittu.

Harjoituksena rauhoittumisen lisäksi oli naksuttimeen ehdollistaminen. Naksu oli meille ennestään tuttu, mutta koulutustekniikkaa ei voi koskaan harjoitella liikaa. Oma havainto tässä harjoituksessa oli se, että helposti tulee liikuttua ennen naksautusta, vaikka niin ei saisi tehdä. Omaan toimintaan siis täytyy kiinnittää paljon huomiota.

Kuva: Keijo Kodis

Kuva: Keijo Kodis

Päivän lopuksi pohdimme hajuun sopivaa ilmaisua. Meillä päädyttiin rullaan, sillä koiran kanssa työskennellään ihmisten kodeissa ja esimerkiksi raapiminen ei olisi soveliasta. Rulla on myös hyvä merkki koiralle, että työt alkavat.

Torstai alkoi teorialla ja jatkoimme ilmaisukäytöksen miettimistä. Sen jälkeen "kuivaharjoittelimme" koulutusta niin, että toinen oli koira ja toinen kouluttaja. Kouluttajan piti pohtia, että minkä käytöksen hän opettaa ja koiran tehtävänä oli tarjota käytöksiä. Sitten vaan naksulla vahvisteltiin haluttua toimintoa. Harjoitus oli oikein valaiseva. Siinä sai käsityksen, että miltä koirasta tuntuu, koska se ei oikeasti tiedä mitä siltä halutaan. Tiheät vahvisteet ja palkan suunta on avainasemassa, jotta koulutus onnistuu.

Kuva: Keijo Kodis

Sitten itse asiaan, eli koiran kouluttamiseen. Harjoitus aloitettiin suunnittelemalla eri osa-alueet ilmaisukäytöksen kouluttamiseen. Omalla kohdallani suunnitelma meni näin:

1. Koira koskettaa ohjaajan kädessä olevaa rullaa.
2. Koira koskettaa maassa olevaa rullaa, josta ohjaaja pitää kiinni.
3. Koira koskettaa maassa olevaa rullaa.
4. Koira avaa suunsa rullan ympärille.
5. Koira ottaa rullan suuhunsa.

Ensimmäisellä kierroksella Pimu lähti tarjoamaan todella kivasti ja pääsimme etenemään maassa olevaan rullaan saakka. Seuraavalla kierroksella vahvistin aluksi maassa olevan rullan koskemista ja siitä päästiin suun avaamiseen. Pimu myös oma-aloitteisesti otti rullan pariin otteeseen suuhunsa. Harjoituksen kesto oli 30 sekuntia ja näitä sarjoja oli 3. Kierroksia siis kaksi.

Kuva: Keijo Kodis

Olin todella tyytyväinen koiraan, sillä noutaminen/esineiden suuhun ottaminen ei ole Pimun vahvinta alaa. Ajattelin, että olisimme joutuneet junnaamaan asiassa enemmän. Toisaalta koiralla on kokemusta tämäntyyppisestä toiminnasta, joka varmasti osaltaan helpotti treeniä. Vaikeutena treenissä oli se, että Pimu on melko vikkelä kaveri, joten ajoituksen kanssa sai olla melko tarkkana. Ongelmaksi muodostui myös se, että namit olivat melkoisen liukkaita ja niiden kaiveluun tuhraantui aikaa. Tästä oppineena otin namit valmiiksi käteen, mutta se taas aiheutti maahanmenon tarjoamista, koska sitä on vahvistettu paljon lähikuukausina. Vikalle kiekalle meni namit vaihtoon ja palkkaaminen sujuikin paremmin. Näihin tunnelmiin oli melko kiva lopettaa päivä ja alkaa odottelemaan seuraavaa.