 |
| Kuva: Keijo Kodis |
Treeniin otin kolme piiloa. Kävin kaatamassa veden ennen kuin otin Pimun ulos autosta, koska näin olimme tehneet viimeisimmässä kotitreenissä. Lähetin Pimun etsimään, mutta kierroksia oli melkoisesti. Pyöri ympäri aluetta ja meni pari kertaa piilon yli, mutta ilmaisua ei tullut. Päätin viheltää pelin poikki ja ottaa uuden lähetyksen. Lisäsin myös vettä samaan kohtaan ja Pimu sai nähdä. Nyt sujui hyvin ja meni heti hajulle ja ilmaisi.
Toisen piilon teimme erilaiselle pohjalle, ns. metsään. Pohja siis hyvin erilainen kuin ensimmäisessä. Avustaja kaatoi veden ja Pimu sai katsoa. Lähetin koiran, mutta tuntui olevan lenkillä. Muut hajut kiinnostivat, mutta vesi ei. Lopulta vihelsin taas pelin poikki, sillä ei sujunut. Ilmeisesti maasto oli liian hankala, paljon muiden koirien hajua ja tietenkin muita hajuja.
 |
| Kuvat: Keijo Kodis |
Tiistaina kokeilimme treenikaverin ideaa, eli väriainetta kastelukannuun ja vettä perään. Suurempi lätäkkö etsittävänä ja luonnollisesti enemmän hajua. Ensimmäisellä lähetyksellä ei sujunut, vauhtia liikaa ja moodi työskentelyyn väärä. Uusi lähetys eri suunnasta ja sitten toimi paremmin. Bongasi hajun ja ilmaisi.
Tokassa piilossa sujui paremmin, ilmaisi noin 1,5m sivussa, mutta haju varmasti kulkeutui sinne.
Viimeisessä paukutti taas valeita heti alkuun, jotka jätin huomiotta. Lopulta lopetti "sekoilemisen" ja lähti kohti hajunlähdettä ja ilmaisi ihan vieressä.
Seuraavassa treenissä sitten enemmän aidon tuntuista tilannetta jäljittelemään, eli haju tien vierelle.
No eipä sitten päivän toinenkaan harjoitus toiminut. Koira oli taas tekemässä kaikkea muuta, säntäili ympäriinsä ja piilot jäi löytämättä. Palasimme harjoituksessa taaksepäin, lähetys aivan vierestä, muutaman metrin päästä. Ekalla toimi oikein, toisella jäi taas ilmaisuun kiinni ja tarjosi sitä useasti. Lopulta otti hajun ja ilmaisi.
 |
| Kuvat: Keijo Kodis |
Nyt sitten otamme yleistyksiä eri ympäristöissä, lyhyellä välimatkalla, jotta mielenkiinto hommiin säilyy, eikä ympäristön ärsykkeet mene edelle.
Jakson vikan treenin päätin suorittaa labrassa metallihyrrässä. Pimu oli hieman turhan kierroksilla, kun tajusi, että päästään taas pitkästä aikaa hyrräilemään. Valeita tuli, mutta itse ajattelen sen menevän innostuksen piikkiin, koska tarjosi ilmaisua todella usein. Hajun kuitenkin näytti selkeästi tunnistavan, sillä reaktio kuumaan oli ihan erilainen kuin häiriöhin. Nyt sitten vaan kotitreeneihin taas hyrrä mukaan ohjelmistoon, esim 1 x viikko, niin pysyy touhu koirasta vähemmän jännittävänä. Tosin hyvähän se on, että intoa piisaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti