Ensimmäinen harjoitus ei ollut kovin kummallinen, koira arvaili kaikkea ja jäi maahan makaamaan, jos ilmaisi väärää. Yritin kuitenkin olla kehottamatta koiraa hommiin, koska mielestäni etäjaksolla oppi odottamaan käskyä työskennellä, jos arvasi väärin. Aikaa tässä odottelussa tietenkin kului, mutta tärkeämpää mielestäni oli saada koira itsenäisesti jatkamaan. Vire ei mielestäni ollut mikään paras vieläkään. Jostain syystä ei myöskään mennyt ollenkaan oikealle, vaan haisteli ja ilmaisi vääriä. Mikä lie sitten oli syynä?
Iltapäivän harjoituksessa onnistumisprosentit eivät juurikaan parantuneet, mutta mielentila oli paljon parempi, turhan innokas tosin ja meni sen vuoksi ehdotteluksi. Kun keskittyi haistamaan, niin silloin sujui. Pimu oli kuitenkin enemmän se oma itsensä ja valeraskaus on ilmeisesti helpottanut.
Seuraavan päivän harjoitukseen päätin, että otetaan hyrrä täyteen purkkeja ja laitetaan koira töihin. Ehkä arpominen loppuu, kun purkkeja on enemmän ja pääsee helpommalla, kun etsii sen oikean haistelemalla. Nyt pienemmällä purkkimäärällä onnistuminen osuu kuitenkin melko usein, vaikka ei haistaisikaan. Päivän harjoituksessa meillä oli neljä purkkia eli kuuma sekä häiriöinä apila, kivi ja kaarna. Huomenna tuplataan määrä ja laitetaan kahdeksan.
Keskiviikkona aloitimme 8 purkilla, mutta sekään ei ollut ratkaisu ongelmaan. Vale-ilmaisujen määrä kyllä väheni, mutta vahvisteita ei kuitenkaan tullut paljoa. Pimu tuntui jotenkin välttelevän kuumaa purkkia ja jätti sen systemaattisesti välistä. Kaikilla muilla purkeilla kuono kävi, mutta oikealla ei. Mieleen tuli, että onko haju jotenkin vastenmielinen Pimun mielestä.
Päivän toisessa ja kolmannessa harjoituksessa siirsimme purkin isoon hyrrään, jotta nähtäisiin mitä koira tekee. Vältteleekö se tässäkin oikeaa hajua? No ei vältellyt, vaan ilmaisi kaikki reiät. Ilmeisesti Pimu luuli, että homman nimi on haistaa reikää ja mennä maahan. Ei siis kovin onnistunut juttu tämänkää.
 |
| Kuva: Keijo Kodis |
 |
| Kuva: Keijo Kodis |
Torstain harjoitukseen päätin vetää kaiken uusiksi. Vaihdoin häiriöt uusiin, kuitenkin hieman samantyyppisiin eli tuohi ja joku kasvi, Kolmantena häiriönä ihmisen hajuinen paperi. Veden lämmitin myös, sillä olimme koko viime etäjakson menneet kylmällä. En tiedä oliko lämmitys se juttu, mutta treenit alkoivat mennä paremmin ja koira ei vältellyt purkkia.
Lisäksi pari pientä muutosta treeniin tuli. Aika pidennettiin 45 sekunnista minuuttiin, sillä tuntui, että Pimu teki valeilmaisuja aina session alkuun, kunnes malttoi rauhoittua haistelemaan. Omaa sijoittumistani muutettiin myös ja en enää kävellyt hyrrän taakse, vaan jäin rauhoittumismaton viereen ja koira joutui työskentelemään minusta pois päin. Tämä rauhoitti Pimun työskentelyä tosi hyvin ja kierrokset eivät olleet aloittaessa niin korkeat. Aikaisemmin koira näytti lähtevän tekemään tottista tms, sillä tuli aina tarjoamaan sivulletuloa ja sitten vasta aloitti työskentelyn.
 |
| Kuva: Keijo Kodis |
 |
| Kuva: Keijo Kodis |
 |
| Kuva: Keijo Kodis |
Näihin tunnelmiin oli aika kiva lähteä juhannuksen viettoon ja kohti seuraavaa etäjaksoa. Pääsimme myös tapaamaan uusia tulevia kurssilaisia, sillä heillä oli haastattelupäivä. Lisäksi kerroimme kaikkia asioita liittyen koulutukseen ja haastateltavat saivat esittää meille kysymyksiä.
Seuraavan jakson tavoitteena on saattaa toiminta ärsykekontrolliin, katsotaan miten meidän mimmien käy!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti